Menu
VRK:n ylijohtaja Hannu Luntialan haastattelu

Suomen väestötietojärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa

Yli 40 vuotta toiminut Suomen väestötietojärjestelmä on huippuluokkaa kansainvälisesti katsottuna. Sen perusidea on yksinkertainen: ihmisten ja rakennusten perustiedot kerätään yhteen järjestelmään. Näitä tietoja välittää Väestörekisterikeskus, VRK, niin valtion organisaatioille, kunnille kuin liikeyrityksille.

Suomessa ja Ruotsissa yhteneväinen väestökirjanpito on vanhimpia koko maailmassa. 1500-luvulta alkaen seurakunnat ja henkikirjoittajat ovat pitäneet kirjaa kansalaisista. Vuonna 1969 perustettiin valtakunnallinen atk-pohjainen väestötietojärjestelmä ja Väestörekisterikeskus.

Alun perin järjestelmän lähtökohtana oli palvella hallintoa, valtionviranomaisia ja kuntia. Esimerkiksi vaaleissa tarvittiin tiedot äänestysikäisistä suomalaisista. Mutta jo 1970-luvulla havaittiin, että myös yksityissektori on VRK:lle tärkeä asiakas. Tänä päivänä tiedoista yli puolet menee yksityissektorin käyttöön.

Yhteistyökumppanin tarkka valinta

VRK:n ja Bisnoden yhteistyö ulottuu vuosikymmenten taakse. Tuolloinen Valtion tietokonekeskus on nykyisin osa Bisnodea. Ja nykyään Bisnode on yksi kolmesta VRK:n tietojen jälleenmyyjistä. Se ostaa asiakkaiden lukuun rekisteritietoja ja jalostaa niitä asiakkaiden tarpeisiin sekä tarjoaa asiakasrekisterien ylläpitopalvelua.

VRK valitsee jälleenmyyjät tiukkojen kriteerien perusteella. ”Yrityksellä pitää olla riittävä vakavaraisuus, varma ammattitaito ja osoitus siitä, että se voi toimia luotettavasti. Tietoturvallisuuden tulee olla erittäin korkealla tasolla. Bisnoden kanssa teimme vuonna 2012 tietoturva-auditoinnin, jossa käytiin prosessit huolellisesti läpi. Bisnodessa asenne oli kohdallaan, sillä jos jotain parannettavaa ilmeni, se pantiin kuntoon”, kertoo VRK:n ylijohtaja Hannu Luntiala.

Suomen väestötietojärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa

Väestörekisterikeskuksen kannalta yhteistyössä on olennaista, että jälleenmyyjän ansiosta loppuasiakas saa sen mitä tarvitsee tietoturva- ja tietosuoja-asiat huomioiden.

Vaikka EU:ssa on jo pitkään valmisteltu tietosuoja-asetusta, ei Luntiala usko suuria mullistuksia olevan edessä. ”Ei ole todennäköistä, että tulevaisuudessakaan saataisiin laajemmin kerätä tietoa. Tietosuoja on niin tärkeä ja herkkä asia. Varmasti silti jatkossakin tällainen tietopalvelujen välittäminen yksityissektorille onnistuu. Tosin joitain yksityiskohtia joudutaan ottamaan ehkä enemmän huomioon.”

Maailman 2. paras järjestelmä

Luntiala on ylpeä Suomen väestötietojärjestelmästä. Hänen mukaansa se on maailman toiseksi paras Kuwaitin jälkeen. Suomeen verrattuna Kuwaitin järjestelmästä löytyy mm. tieto missä yrityksessä henkilö työskentelee sekä valokuvat kansalaisista.

Yleensäkin Pohjoismaissa on maailman parhaat tämän alan järjestelmät. Joissain Euroopan maissa ei edes välttämättä pidetä suotavana, että on olemassa yksi kattava järjestelmä kansalaisten tiedoista. Eikä sitä, että ihmisellä on henkilötunnus, jonka perusteella hänet yksilöidään eri tahoilla.

VRK:n osaamista on kysytty myös maailmalla. Se on konsultoinut mm. Baltian maita väestörekisterin luomisessa. Ympäri maailmaa tulee delegaatioita, jotka hakevat ideoita, mikä Suomen järjestelmässä voisi olla kyseisessä maassa käyttökelpoista. Usein vain väestötietojen tarpeet ovat kovin erilaiset. Esimerkiksi jossain Afrikan valtiossa ongelmana on, kuinka saada edes kaikki syntymät rekisteriin.

Nerokasta ja ainutlaatuista palvelua

”Suomen järjestelmä on ainutlaatuinen kansainvälisesti katsottuna. Ja lopulta sen idea on hyvin yksinkertainen. Kerätään ihmisistä perustiedot yhteen paikkaan ja ne jotka tarvitsevat, saavat nämä tiedot meiltä - onpa kyseessä valtion organisaatio, kunta tai liikeyritys”, Luntiala kiteyttää.

VRK:ssa on laskettu, että vuoden aikana järjestelmästä lähtee 300 miljoonaa tietoyksikköä. Meidän jokaisen tieto lähtee vuodessa keskimäärin 50 paikkaan. Niinpä esimerkiksi muuttoilmoitus on nerokas. Yhdellä ilmoituksella menee tieto uudesta osoitteesta kaikille tahoille: verottajalle, Kelalle, kirjastoon, lehtitaloille… Ja kun uusi osoite tulee VRK:lle, menee se myös postiin ja posti kääntyy seuraavana päivänä uuteen osoitteeseen.

Toinen hyvä esimerkki automatisoinnista on henkilötunnuksen saaminen. Kun lapsi syntyy tänään, illalla sairaalan tiedostosta tulee VRK:lle tieto, että nämä vanhemmat ovat saaneet tyttö- tai poikalapsen. Yöllä väestötietojärjestelmä antaa lapselle henkilötunnuksen, joka palaa sairaalan tietoon. Näin lapsi saa heti oman tunnuksensa. Ja kun lapselle annetaan nimi, yhdistetään henkilötunnus ja nimi väestötietojärjestelmään.

Monessa maassa täytyy myös käydä ennakkoon rekisteröitymässä äänestäjäksi vaaleihin. Meillä VRK lähettää jokaiselle äänioikeuden omaavalle ilmoituksen vaalipaikoista.

Viranomaisten apuna

Paitsi että VRK palvelee kansalaisia ja myy väestörekisterin tietoja yksityissektorille, se palvelee hallintoa ja viranomaisia. Eniten kysytään osoitetietoja ja osoitteiden päivitystä. Kansaneläkelaitos tarvitsee mm. tietoja lapsista ja huoltajista. Pääesikunnan kohderyhmänä ovat tietynikäiset miehet. Tilastokeskus tekee tietojen pohjalta esimerkiksi suhdanne-ennusteita.

”Kaikki eivät tiedä, että kun puhutaan väestötietojärjestelmästä, niin se kattaa tiedot paitsi ihmisistä myös rakennuksista. Tietoja voidaan hyödyntää vaikkapa tutkittaessa rakennustoiminnan laajuutta tai sijoittumista Suomessa”, muistuttaa Luntiala.

Myös väestölaskenta hoituu ainutlaatuisen väestörekisterin ansiosta Suomessa mallikkaasti. Jokaisen maanhan pitää tehdä väestölaskenta kerran 10 vuodessa. Kun Kiinassa miljoona väestölaskijaa kiertää ovelta ovelle, Suomessa tiedot otetaan suoraan järjestelmistä. Kansalaisia ei vaivata, aikaa ei tuhlata ja valtiolta säästyy kymmeniä miljoonia euroja.

”Väestökirjanpito unohtuu vaatetäiden kanssa”

Virkamiestyön vastapainona Hannu Luntialalla on toinen elämä kirjailijana. Hän on julkaissut neljä kirjaa ja viides on työn alla. Sen aiheena ovat yllättäen vaatetäit. Kirjailija kertoo: ”Kertojana on kaksi kosovolaista vaatetäitä. Suomalainen parlamenttivaltuuskunta menee Kosovoon ja tuo tuliaisina kaksi vaatetäitä Suomeen. Täit hyppivät Suomessa ihmisestä toiseen ja kirjassa kerrotaan näiden täiden, Lekan ja Julien, vaiheikas elämäntarina. Sitä on hauska kirjoittaa. Kyllä väestökirjanpito unohtuu vaatetäiden kanssa.”

Ja ehkäpä Luntiala vielä joskus kirjoittaa sen suuren virkamiesromaanin Väestörekisterikeskuksesta…

Suomen väestötietojärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa

Tulosta

Läs mer om våra tjänster på www.bisnode.com Bisnode