Menu
Blogi: Pär Österlund

Kuinka asiakas tunnistetaan?

“Eihän tämä olekaan kuin puolen vuoden lasku” parahdin itsekseni hämmästeltyäni hetken aiempaa suurempaa autovakuutuslaskua. Uuden koslan kylkiäisenä tarjottu vakuutus paljastui hintavaksi tarjouskauden päätyttyä, joten koitti aika etsiä edukkaampi vaihtoehto.

Soitin kilpailevaan vakuutusyhtiöön, jossa hyväntuulinen virkailija vastasi suoritettuani “jos asiasi koskee blaa blaa, niin valitkaa yksi” alkukyselyn. Hän halusi tietää kuka olen, joten hän kysyi henkilötunnustani. Saatuaan sen, virkailija pyysi vielä osoitteeni, jonka jälkeen hän luotti siihen, että tietää, kenen kanssa puhuu.

Neuvoteltuani virkailijan kanssa totesin, että heidän tarjoamansa vakuutus tulisi minulle merkittävästi edullisemmaksi, joten tein kaupat. Samalla selvisi, ettei vakuutusyhtiö luottanut puhelimessa tapahtuneeseen tunnistukseen tarpeeksi varsinaisia kauppoja varten. Henkilötunnuksella ja osoitteella virkailija sai ottaa tietoni esiin ja puhua niistä kanssani, mutta vakuutusten muuttamista varten hän vaati järeämpiä aseita.

Järeämmät aseet tarkoittivat tässä asiayhteydessä pankkitunnuksilla tunnistautumista. Vakuutusyhtiö pyysi kirjautumaan pankkitunnuksilla verkkopalveluunsa ja kuittaamalla siellä vakuutuksen siirron toisesta yhtiöstä heille, tehdyn ehdotuksen mukaisesti. Kuittauksen myötä kaupat tehtiin.

Asiakkaiden tunnistaminen on tärkeä osa etäkauppaa. Toki verkossa voi kaupata kahvipaketin kenelle vain, joka sellaisen maksaa etukäteen, mutta olemassa olevien tilausten muuttaminen vaatii, että tiedetään kuka muutoksia pyytää.

Suomen rajojen sisällä vahva tunnistaminen on sinänsä yksiselitteistä, sillä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta löytyy erillinen laki ja luettelo palveluntarjoajista. Vahvaksi tunnistamiseksi kelpaavat käytännössä pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja Väestörekisterikeskuksen HST-kortti.

Kansainvälisesti yhtenäistä, vahvaa sähköistä tunnistautumista ei ole. Usein kansainväliset palvelut liittävät maksuvälineen ja tunnistuksen yhteen. Käytännössä se, jolla on hallussaan maksuväline, kuten luottokortti, saa käyttää sitä.

Palataan keskusteluuni vakuutusyhtiön kanssa. Heidän ensimmäinen tunnistusmenetelmänsä, henkilötunnuksen ja osoitteen kysyminen, vaikuttaa päällisin puolin triviaalilta, mutta pitää sisällään kohtuullisen määrän muuttujia.

Jotta saisin tunnistamistavan esitettyä oikein, päätin kysyä asiasta Bisnoden asiakkuusjohtaja Timo Suoniselta, joka on KULTU-kuluttajatunnistuspalvelun asiantuntija.

Minä: Timo, mitä käytännössä tapahtuu taustalla, kun esimerkiksi vakuutusyhtiön virkailija kysyy tunnistamista varten henkilötunnukseni ja osoitteeni?

Timo: Virkailija varmastikin syöttää henkilötunnuksesi heidän järjestelmäänsä, ja vertaa sitten antamaasi osoitetta heidän järjestelmässään olevaan osoitteeseen.

Jos käytössä on meidän Kultu-palvelumme, vertailu tapahtuu suoraan Väestötietojärjestelmässä voimassa olevaan osoitteeseen, jossa olet virallisesti kirjoilla.

Minä: Olen huomannut, etteivät virkailijat takeltele Mechelininkadun kaltaisten, hankalan kirjoitusasun omaavien kadunnimien kanssa yhtä paljoa kuin mitä ihmiset puhelimessa yleensä. Osaatko selittää tämän?

Timo: Meidän Kultu-palvelun etuja on tunnistamisen lisäksi se, että palvelu antaa osoitteen aina virallisessa kirjoitusasussa, ilman kirjoitusvirheitä. Palvelu korjaa kirjoitusvirheet jopa silloin, kun itse olet kirjoittanut tietosi kiireessä väärin, esim. jonkin palvelun nettisivuilla.

Minä: Missä määrin henkilötunnuksen ja osoitteen avulla tehtyyn tunnistamiseen kannattaa luottaa? Säädetäänkö tällaisesta tunnistamisesta laeissa ja määräyksissä?

Timo: Tunnistaminen on varsin luotettavaa. Jos esiintyy ristiriitaa antamiesi tietojen ja virallisten tietojen välillä, sinulta varmaan kysellään lisäinformaatiota. Useinhan kuluttaja haluaa esim. toimituksen eri paikkaan kuin missä asuu.

Mitä tulee lainsäädäntöön, niin ns. vahva tunnistaminen on tosiaan erillisellä lailla säädelty. Me noudatamme tunnistamispalveluissamme Väestörekisterikeskuksen käytännesääntöjä ja meidän Kultu-palvelun käyttöönotto edellyttää hyväksyttyä käyttötarkoitusta ja VRK:n myöntämää tietolupaa.

Minä: Kiitos Timo!

Kanssakäymiseni vakuutusyhtiön kanssa näyttää, että asiakkaita voi tunnistaa monella erilaisella menetelmällä. Jotkut menetelmät ovat varmempia, toiset helpompia. Pankkitunnusten vaatiminen ennen tarjouksen laskemista olisi ollut turhan hankalaa, mutta arvostan sitä, että varsinaisen vakuutuksen saamiseksi edellytettiin vahvaa tunnistamista.

Asiakkaan tunnistamiseksi kannattaa käyttää helpointa mahdollista keinoa, joka on tilanteen kannalta riittävän varma.


Pär Österlund

Pär Österlund vastaa Bisnodella markkinoinnista. Hän aloitti Bisnodella vuoden 2013 alussa, kun yhtiö osti Esendra Oy:n liiketoiminnan.
Lue lisää Päristä täältä »

Bisnoden kuluttajatunnistuspalvelut, lue lisää.

Tulosta

Läs mer om våra tjänster på www.bisnode.com Bisnode