Menu
Blogi: Pär Österlund

Konsernitiedot raportoinnin apuvälineenä

Aikanani Bisnodella olen oppinut arvostamaan konsernirakenteita tietoina. Ne ovat yksinkertaisia linkkejä kahden yhtiön välisistä omistussuhteissa, mutta tarjoavat arvokasta apua etenkin talous- ja myyntijohdon raportointiin.

Kirjoitin Yritystiedon kurinpalautuksessa siivousyrityksen talousjohtajasta, joka oppi konsernitietojen arvon. Haluan poimia kyseisen tarinan uudestaan esiin.

"Otetaan esimerkiksi siivousyritys, joka on parin viime vuoden aikana kolminkertaistanut liikevaihtonsa useiden yritysostojen kautta. Ostetut yritykset raportoivat myyntinsä osana kokonaisuutta, johon kuuluu kumulatiivisesti ja kuukausittain päivittyvä TOP-10 asiakaslista. Yhtenä päivänä talousjohtaja kuitenkin vaatii pöydälleen yksityiskohtaiset tiedot, koska muistelee nähneensä tuttuja nimiä ostettujen yritysten laskutustiedoissa. Sellaisia isoja nimiä, jotka kuitenkaan eivät ole yltäneet TOP-listalle. 

Kahden viikon Excel-ruljanssin jälkeen talousjohtaja toteaa johtoryhmän kokouksessa, että Kesko näyttäisi olevan heidän suurin asiakkaansa. Toimitusjohtaja katsoo hetken talousjohtajaa ja kysyy, onko tämä nukkunut edellisyön huonosti. Myyntiraporteissahan lukee selvästi, että firman isoin asiakas on Technopolis. Niin kuin on ollut viimeiset kolme vuotta. Toiseksi suurin asiakas tuo sisään vain puolet Technopoliksen tuomasta liikevaihdosta.

Talousjohtaja vakuuttaa olevansa täysissä sielun ja ruumiin voimissa samalla, kun kaivaa esiin laskelmansa. Hetken kuluttua koko johtoryhmä tajuaa, mitä talousjohtaja yritti sanoa. Kun kaikki Keskoon kuuluvat yritykset summataan yhteen, Technopolis kalpenee.

Kyllähän tällaisia summausharjoituksia on tehty aiemminkin, mutta ei pariin vuoteen. Siksi yritysostojen myötä tulleet asiakkuudet ovat jääneet piiloon. Eikä Keskon kasvanut rooli ole tullut selkeästi esiin.

Aiheestakin toimitusjohtaja tivaa, miten tällainen tieto on voinut pysyä piilossa usean vuoden. Talousjohtaja aloittaa vyyhdin purkamisen laskutusjärjestelmistä. Laskuja lähtee nykyään kolmesta eri järjestelmästä. Yhdessä jokaisen asiakkaan kohdalla on Y-tunnus, toisessa suurimmalla osalla ja kolmannessa vain muutamilla. Laskutuksessa tätä ei olla nähty ongelmana, sillä raportointia varten Excel on osannut yhdistää summat myös nimen perusteella. Näistä laskutusyhteenvedoista myyntiraportit sitten väännetään.

Jos kaikkien yritysten Y-tunnukset olisivat olleet tiedossa, ne olisi voitu kytkeä omiin tai ostettuihin konsernirakennetietoihin, ja sitä kautta myyntiraportti olisi paljastanut oikean tilanteen heti kättelyssä. Tämän tiedon perusteella Keskon asiakkuudenhoitomallia olisi saatu muutettua saman tien, ja johto olisi tiedostanut siihen liittyvän riskin.

'Olkoon viimeinen kerta!' toimitusjohtaja tiuskii ja näiden sanojen voimasta talousjohtaja käynnistää kaikkia yrityksiä koskevan yritystietokurinpalautuksen."

Käydään tarinan innoittamina läpi keinot välttää esimerkkitarinan siivousyrityksen ahdinko.

Mitä tietoja parempaa raportointia varten lopulta tarvitaan? 

  • Jokainen yritys ja toimipaikka pitää varustaa DUNS-numerolla, sillä sen avulla kaikki yritykset ja toimipaikat voidaan nivoa yhteen.
  • Konsernitietojen avulla jokaiselle toimipaikalle löydetään yritys ja jokaiselle yritykselle löydetään emo (olettaen tietysti, että kyseisellä yrityksellä on emoyhtiö). 

Mitä hyötyä konsernitiedoista saa?

  • Ostot ja myynnit voidaan raportoida konsernitasolla yritystasojen lisäksi.
  • Konsernitason ostojen raportointi paljastaa usein tiedostamattomia toimittajariskejä.
  • Konsernitason myyntien raportointi voi paljastaa sekä odottamattoman isoja asiakkuuksia että hyödyntämättömiä lisä- ja ristiinmyyntimahdollisuuksia.

Jos raportointia haluaa edelleen parantaa, voi luottotiedot viskata mukaan samaan soppaan. Otetaan esimerkiksi myyntisaatavien seuranta. Olemme varmasti yhtä mieltä, että 10 000 euron saatava on eri arvoinen, jos lasku on osoitettu AAA- vs. C-luokitellulle yritykselle. C-luokkaan tipahtaneelta pajalta ei todennäköisesti rahoja heru tai jos heruu, niin perintäprosessin loppupäässä. 

Raportoinnin tarkoitus on lopulta kerätä suuri määrä tietoa ja esittää tietomassasta eteenpäin tärkeimmät havainnot yhteenvetona. Kaikille yritysten välistä kauppaa harjoittaville tahoille konsernitietojen pitäisi siis olla osa raportoinnin tavanomaista pohjadataa. 


Pär Österlund

Pär Österlund vastaa Bisnodella markkinoinnista. Hän aloitti Bisnodella vuoden 2013 alussa, kun yhtiö osti Esendra Oy:n liiketoiminnan.
Lue lisää Päristä täältä »

Bisnoden kuluttajatunnistuspalvelut, lue lisää.

Tulosta

Läs mer om våra tjänster på www.bisnode.com Bisnode